Töissä hiljaista ja plöh. Äkkiä jotain!

Sain tehtyä eilen Ikean keittiösuunnitteluohjelmalla hienon keittiön meille. Hinnaksi tuli kalusteineen vain noin 2000 euroa. Tai siis, vain, mutta olisin voinut kuvitella, että olisi paljon enemmänkin. Näytti ihan toimivalta ja kivalta. Enää puuttuu tekijä ja aika. Ymmärsin tuon Villen muminasta, ettei se ihan heti innostunut projektista. Ottaen huomioon, että molemmat autot jollain tavalla rikki (tai kaikki kolme- neljä), päättötyö tekemättä, kattoremontti osittain tekemättä, nurmikko prkl ajamatta ja sitten ne kaikki muut hommat mitkä odottaa sitä miestä tekemään ne. Plus, että kevät lähestyy ihan kohta ja pyörät tarvitsee kaikki jonkin sortin huoltoa tai entraamista tai rakentamista. Äh. Eikä musta taida kuitenkaan olla tekemään keittiötäkään ihan itse. Varsinkin kun mun näppärässä suunnitelmassa vessan ovi siirtyy täysin uuteen paikkaan. o.O

Epämääräisiä tuntemuksia, koko ajan vähän flunssainen ja päässä heittää. Kuumeinen olo, mutta kuumetta ei ole. Aivastuttaa ja vähän paha olo. Vattaa nipistelee, näille oireille on kaksi selitystä, joko mä olen raskaana tai sitten mun flunssa on tosi ärsyttävä. Veikkaan jälkimmäistä...

Eilinen oli täydellisen tuskainen krapulapäivä, jolloin tietysti iskee hirvee kiukku ja ahdistus ihan kaikesta. Selkeä kuume nosti eilen päätään, että täytyy remontoida tai muuttaa. <piste> Nyt ei ota laantuakseen järjetön remonttikuume, enää ei ole kuin piiienen pieniä ongelmia. a)aika b)raha. Meidän talo on tehty alunperin pieneksi mökiksi, josta se on laajentunut vähän joka suuntaan. Nyt tuloksena on mini keittiö ja mini huone ja 1 kpl jättimäisiä huoneita. Ajatus on ollut, että keittiö muuttaisi paikkaa, seinä lähtisi alas, sauna leventyisi vanhaan keittiöön ja jättihuoneeseen tehtäisiin kaksi erillistä huonetta.

Aika pientä, vai mitä?

Anyhow, aina voi suunnitella.. Jonkin sortin budjetti olisi varmaan hyvä tehdä, minulla ei ole minkäänlaista ajatusta mitä kaikkea se voisi maksaa. Vai ostanko Villelle kasan puuta ja toivon, että niistä syntyisi kiva keittiö. Toki meillä on edelleen kesken myös kattoremontti pieneltä osin.. o.O. Jos meille joskus se pikkuinen suodaan, niin tämä remontti on enemmän kuin ajankohtainen. Kai? Äh, masentavaa..

Tuossa tuo puinen hengailutaso on aika kiva. :)

Lottovoitto, miten olis? :P

 

Alkaa puuduttaa syksy. Syksyssä ei sinällään ole mitään vikaa, oikeastaan on mukavaa kun saa sytyttää taas takan palamaan, laittaa kynttilöitä palamaan ja "kärsiä" vähän kylmästä. Toisaalta, ei kestä kauaa kun kypsyttää ainainen tuikkujen vaihtaminen ja sytyttely ja puiden haku vajasta.

Lähinnä syksy on puuduttava, koska ei ole mitään odotettavaa. Jouluun on aivan liian pitkä aika, jotta sitä voisi odottaa ja suunnitella. Mitään muutakaan ei oikein ole tiedossa. Muutama hassu pikkujoulu ja henkilökuntakerhon matka, mutta mitäpä niitä suunnittelemaan? Tai oikeastaan edes odottamaan sen enempää. Pitäisi keksiä jotain. Ja pian! Tästäkö se syysmasennus johtuu?

Parempi puoliskoni, Ville, palautui eilen Ruotsin reissulta. Harmitti loppuen lopuksi, etten lähtenyt mukaan, mutta ei tällä kertaa innostunut ajatus telttailusta ja juomisesta suolla 300km päässä Tukholmasta kymmenen muun suomalaisen kanssa. Käytin aikani siis paremmin ja suuntaisin baariin melkein kotokaupungissa. Josta tulikin mieleeni, mikäköhän vika minussa on? Näytänkö minä siltä, että olen erittäin kiinnostunut keski-ikäisistä miehistä, joilla on sormus nimettömässä? Miehet! Nyt tulee todella hyvä iskuvinkki, koittakaa tätä ensi kerralla: "Otettiin velipojan kanssa bb 24/7, se on aika hyvä." tai "Kato miten iso kello mulla on, se on vähän saman värinen mun sormuksen kanssa, vaikka enhän mä siis muuten kultapoikia ole." Ok. Kiva. Ja jos nämä eivät tehoa, kokeile tätä: "Näytätte tosi nuorilta niinkin vanhoiksi." I rest my case. "Mää olen Paimiost ja veli on Piikkiöst" Selityskin valmiina omalla hölmöydelleen.

Tänään tehty ensimmäinen ovulaatiotesti, negatiivinen.