Alkaa puuduttaa syksy. Syksyssä ei sinällään ole mitään vikaa, oikeastaan on mukavaa kun saa sytyttää taas takan palamaan, laittaa kynttilöitä palamaan ja "kärsiä" vähän kylmästä. Toisaalta, ei kestä kauaa kun kypsyttää ainainen tuikkujen vaihtaminen ja sytyttely ja puiden haku vajasta.

Lähinnä syksy on puuduttava, koska ei ole mitään odotettavaa. Jouluun on aivan liian pitkä aika, jotta sitä voisi odottaa ja suunnitella. Mitään muutakaan ei oikein ole tiedossa. Muutama hassu pikkujoulu ja henkilökuntakerhon matka, mutta mitäpä niitä suunnittelemaan? Tai oikeastaan edes odottamaan sen enempää. Pitäisi keksiä jotain. Ja pian! Tästäkö se syysmasennus johtuu?

Parempi puoliskoni, Ville, palautui eilen Ruotsin reissulta. Harmitti loppuen lopuksi, etten lähtenyt mukaan, mutta ei tällä kertaa innostunut ajatus telttailusta ja juomisesta suolla 300km päässä Tukholmasta kymmenen muun suomalaisen kanssa. Käytin aikani siis paremmin ja suuntaisin baariin melkein kotokaupungissa. Josta tulikin mieleeni, mikäköhän vika minussa on? Näytänkö minä siltä, että olen erittäin kiinnostunut keski-ikäisistä miehistä, joilla on sormus nimettömässä? Miehet! Nyt tulee todella hyvä iskuvinkki, koittakaa tätä ensi kerralla: "Otettiin velipojan kanssa bb 24/7, se on aika hyvä." tai "Kato miten iso kello mulla on, se on vähän saman värinen mun sormuksen kanssa, vaikka enhän mä siis muuten kultapoikia ole." Ok. Kiva. Ja jos nämä eivät tehoa, kokeile tätä: "Näytätte tosi nuorilta niinkin vanhoiksi." I rest my case. "Mää olen Paimiost ja veli on Piikkiöst" Selityskin valmiina omalla hölmöydelleen.

Tänään tehty ensimmäinen ovulaatiotesti, negatiivinen.